En ole kirjoittanut blogiini vähään aikaan, ehkä se johtuu siitä että minun on pitänyt saada ajatuksiani selvitettyä ensin itseni kanssa. Painoni on laskusuunnassa, mikä on ollut odotettavissa kotona olemisen takia jo kauan. Vanhempani laittavat ruoka-annokset ja liikunta on vähennetty entisestään. Jollain tasolla se ahdistaa minua vielä enemmän, mutta toisaalta nyt minulla on vähemmän vastuuta esim. …
Lue kokonaanTapasin tänään lääkärini, joka kertoi että ravitsemustilani ei ole korjaantunut tarpeeksi. Verensokerini on matalalla ja luuytimellä on on ongelmia. (En minä tiedä, ei edes kiinnosta.) Tämä tarkoittaa sitä että minun pitää olla painavampi, isompi, kuvottavampi. Tuntuu niin helvetin pahalta! Mihinkään ei ole varmoja vastauksia ja kaikki on yhtä sekavaa paskaa. Näinkö minä elän elämäni? Suoraan …
Lue kokonaanTämä on asia, jota olen miettinyt jo hyvin kauan. Onko läheisen sairaus hänen yksityisasiansa, vai onko esimerkiksi vanhemmilla oikeus kertoa siitä eteenpäin, vaikkapa työkaverille? Itse olen melko närkästynyt siitä, että tieto minun syömishäiriöstäni on levinnyt melko laajalle ja olen saanut asiattomia kommentteja puolitutuilta, jotka eivät tiedä anoreksiasta sairautena yhtään mitään. Olen sitä mieltä, että jos …
Lue kokonaanHoitojaksoni osastolla on nyt ohi, loppujenlopuksi se meni aivan järkyttävän nopeasti. Olen tyytyväinen, etten ole enää hoitajien armoilla, vaikka samalla oma vastuuni lisääntyy, enkä tiedä miten selviän siitä. Pitkän harkinnan jälkeen kutsuin eilen erään ystäväni kylään. En ollut nähnyt ketään ystävistäni noin puoleen vuoteen, joten tämä oli minulle erittäin iso asia. Kyseinen ystäväni on onneksi …
Lue kokonaanEnsimmäinen viikkoni uudella osastolla on nyt takana. Loppujen lopuksi on ollut ihan piristävää tavata omaa ikäluokkaani, varsinkin eräs, joka kärsii samoista ongelmista kuin minä. Ihailen hänen taistelutahtoaan. Vaikka kaikki olisi huonosti ja halu luovuttaa sietämätön, hän jatkaa silti. Hän on haluaa parantua ja pyrkii nyt kohti normaalia elämää, vaikka tämän halun löytämiseen on ilmeisesti mennyt …
Lue kokonaan“Sinulla on lupa syödä.” Siinä on lause jota monet ärsyttävät hoitajat ovat jauhaneet minulle. Mutta entä jos ei halua? Ehkä tämän kysymyksen takia lause onkin jo vaihtunut ja se on nykyään: “Sinun on pakko syödä.” Mutta mitä ihmisellä on loppujenlopuksi lupa tehdä? Itse mietin tällaisia asioita päivittäin, mutta lähinnä sairauteni takia. Tietenkin olen joskus miettinyt …
Lue kokonaanKuten jo aiemmin kirjoitinkin, kotiin muuttamisesta ei todennäköisesti tule lähiaikoina mitään. 5 päivän kotona olemisen jälkeen painoni oli laskenut kilolla, joten en tule kotiutumaan vielä. Vaihdan kesäksi osastolle, joka on kauempana kodistani ja jolla on todennäköisesti muitakin syömishäiriöisiä. Se pelottaa minua suoraan sanottuna aivan järkyttävästi, koska vertaan itseäni muihin jatkuvasti. Kuka on nätein? Kuka laihin? …
Lue kokonaanJos ajattelen itsevarmuutta, mieleeni tulevat ensimmäiseksi piikkikorot, isot aurinkolasit ja Hollywood-tyyliset hiukset. Itsevarmuus siis välittyy ulkonäöstä, mutta se on myös paljon muutakin. Itsevarmuus näkyy siinä, miten käyttäydymme toisten kanssa, olemuksessa. Minusta itsevarman ihmisen ei tarvitse pönkittää asemaansa tekemällä selväksi olevansa parempi kuin muut, vaan hän osaa arvostaa muita ja samalla myös itseään. Oman mielipiteensä ilmaiseminen …
Lue kokonaanMinun elämäni on tuntunut jo kauan merkityksettömältä, tai oikeastaan enemmänkin siltä että kaikki on pelkää suorittamista eikä millään ole mitään tarkoitusta. Olen tottunut tekemään asioita vain tekemisen takia, en siksi että nauttisin niistä. Edellistalvena päivittäisessä tehtävälistassani luki venyttelyn ja lihaskunto-ohjelman lisäksi sellaisiakin asioita kuin “maalaa taulua” tai “tee jotain veljen kanssa”. Ei siksi että …
Lue kokonaanTästä alkaa siis blogini matka, toivottavasti se ei jää hirvittävän lyhyeksi. Tarkoituksena on kirjoittaa anoreksiasta, elämästäni ja maailmasta. Toivottavasti nautitte lukemisesta ja kommentoitte! Olen nyt käymässä kotona, helalomalla sairaalasta. Osastojaksoni kestää vielä n. 2 viikkoa (18 mennyt, 2 jäljellä…) ja sen jälkeen olisi tarkoituksena hoitojakso, jossa olen illat kotona ja päivät osastolla. (Harjoittelemassa syömistä ja …
Lue kokonaan